Kommunikaatiomenetelmät
Huonokuuloisilla ja aikuisena kuuroutuneilla on monia keinoja ymmärtää ja helpottaa kommunikaatiota. Yhteistä eri kommunikaatiomenetelmille on se, että ne perustuvat näköaistiin. Yleisempiä käytössä olevia kommunikaatiomenetelmiä ovat huulioluku, sormiaakkosviestintä, kirjoittaminen ja viitottu puhe.
Huulioluvun avulla kuulovammainen henkilö ymmärtää puhetta puhujan suun, huulten ja kielen liikkeistä sekä kasvojen ilmeistä. Kanssakeskustelija voi auttaa huuliolukua puhumalla selkeästi liioittelematta kuitenkaan suun liikkeitä.
Sormiaakkosviestintää käytetään huulioluvun tukimenetelmänä niin, että jokaisen sanan alkukirjain tai koko sana sormitetaan käsillä. Jokaista 29 aakkosta vastaa oma sovittu sormiaakkonen.
Kommunikaatiotilanteissa apuna voi käyttää myös kirjoittamista, kirjoittamalla käsin esimerkiksi tärkeät päivämäärät ja kellonajat paperille ylös. Käsin kirjoittamisen lisäksi apuna voi käyttää kirjoituslaitteita. Kahdenkeskisissä asioimistilanteissa voi käyttää tietokonetta ja siinä olevaa tekstinkäsittelyohjelmaa kommunikointivälineenä.
Viitottu puhe on huulioluvun tukimenetelmä. Se perustuu viittomakielen viittomiin, joita käytetään puhutun kielen mukaisessa sanajärjestyksessä. Selkeän puheen kanssa näkyvät viittomat varmentavat huuliosta nähtävää puhetta.
Erilaisten kommunikaatiomenetelmien opettelu on osa kuulovammaisten kuntoutusta. Opetusta voi saada keskussairaalan kuulokeskuksesta tai –asemalta. Kuuloliiton aluetoimistot ja paikallisyhdistykset järjestävät kommunikaatiomenetelmien opetusta esimerkiksi alueellisia viitotun puheen ja huuliltaluvun opetusryhmiä, kursseja ja opintokerhoja. Myös monissa kansalaisopistoissa järjestetään viitotun puheen tai viittomakielen opetusta.